23. toukokuuta 2012

Koirapuistoilua ja hiekkakasailua

Käyn koirien kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti koirapuistossa ja hiekkakasalla juoksuttamassa koko laumaa. Pyrin siihen että koirat pääsee vapaaksi 4-5 kertaa viikossa, joskus enemmän joskus vähemmän. Mutta saavat myös välillä levätä ja olla tekemättä yhtään mitään. Tosin nyt kun on näin kauniit ilmat, niin kaikki koirat asuvat takapihalla aina kun ovi on auki.

Olen siis puistoilut koko meidän lauman kanssa, jota ei ole tapahtunut viimiseen vuoteen juuri koskaan. Syynä on ollut Unto, joten se on usein (aina!) jäänyt kotiin. Mutta kerran tässä "rohkenin" ottaan Unton pitkästä aikaan mukaan ja puistoilu sujuikin varsin mallikkaasti. Unto siis yleensä komentaa ja räksyttää kokoajan muille. Mutta nyt se on "hoksannut" että muita koiria voi nuuskia ja niihin voi tutustua, niiden kanssa voi jopa leikkiä!

Untolla on nykyään puistossa niin kivaa että minun täytyy hakea se mukaani, muuten jäisi sinne!

Hiekkakasalla juokseminen on silti kaikkien neljän suurin into. Siellä ne kyllä painelee menemään sata lasissa ylös ja alas.

Ollaan myös muutaman kerran käyty tuossa lähimetsässä sinkoilemassa. Se on aivan ihana metsä, jossa joki virtaa vieressä ja vesi pauhaa ihanasti kun isommassaki koskessa konsanaan. Samalla koirat pääsee pulahtamaan jos haluaa. Ihana k-e-s-ä!

Kuvia 5.5. otetusta ulkoilusta:

Wili tähyilee!
© Susanna Korpela
Safir lentää!
© Susanna Korpela
Maisa ja Unto jaksavat juosta kimpassa aina!
© Susanna Korpela
"Täältä tullaaaan!"
© Susanna Korpela
Unto ja Safir kirmaa yhdessä!
© Susanna Korpela
Täysiiii!
© Susanna Korpela
Maailmin paras Wili nauttii!
© Susanna Korpela
"Tuulta purrrjeisiiiin!!" *haha*
© Susanna Korpela
Safir kirmaa!
© Susanna Korpela
Jiiihaaa!
© Susanna Korpela
Koko kööri!
© Susanna Korpela
Äitienpäivä ulkoilua:

Maisalla on kivaaa!
© Susanna Korpela
Iloinen wipetti!
© Susanna Korpela
"Räyyhh!"
© Susanna Korpela
Safir kiitää karkuuuun!
© Susanna Korpela
© Susanna Korpela
Untolla on kerranki keppi!
© Susanna Korpela
Wilperin aarre!
© Susanna Korpela
"Heippa!"
© Susanna Korpela

22. toukokuuta 2012

Rajasaareaa 20.5.2012

Sää on suosinut, ja on ollut tosi lämmin ja ihana kesäinen ilma.

Sunnuntaina päätin pakata lapset ja kolme koiraa autoon ja suuntana oli Rajasaari. Koukkasimme Espoon kautta hakemaan äidin vielä mukaan. Mukana oli Maisa, Wili ja Safir.
Safir ei tarvinut vapaapäiviä epäonnistuneen kisan takia, joten pääsi mukaan puistoon. Yleensä toki pidän pari päivää vapaata.

Puistossa oli, odotetusti, paljon porukkaa. Ja Maisalla oli, yllättäen, todella kivaa puistossa kun siellä oli niin monta kivaa kaveria. Safir ja Wili viihtyy toki myös mukana, mutta eivät ole yhtä sosiaalisia kun Maisa. Wili leikkii enimmäkseen yksin tai minun kanssa ja Safir nuuskii ja menee omia menojaan.

Lapsetkin viihtyi kauniissa puistossa ja he siellä kiipeilivät puissa ja kalliolla. Wilikin oli rohkea ja kävi uimassa, vaikka merivesi ei vielä ole kovinkaan lämmintä. Autossa oli onneksi lämmin, ja nopeasti se poika kuivuikin.
Maisalla oli kivaaaa!
© Susanna Korpela
Maisa juoksutti kaikkia puistossa olevia koiria.
© Susanna Korpela
Tyttöset!
© Susanna Korpela
Wilin mahtava aarre!
© Susanna Korpela
Aarteesta ei luovuta!
© Susanna Korpela
Wili on aina tykännyt uida, mutta nyt se myös tykkää nämme sukeltaa!
© Susanna Korpela
Noutaja!
© Susanna Korpela
Safir katselee maisemia!
© Susanna Korpela
Kaunista!
© Susanna Korpela
Kaunista!
© Susanna Korpela

Maasto Derby 19.5.2012

Odotimme innolla Liedossa järjestettäviä Derby kisoja. Matkaan lähdin äidin ja Safirin kanssa. Perille päästyämme kävin heti toimistossa jättämässä maastokirjan, ja eikun eläinlääkärin tarkistukseen.

Pikkuhiljaa aloimme lämmittämään koiria, mukana kisassa oli myös Safirin sisko Koru.

Pelto oli tosi mäkinen, ja muutama kunnon haaste radalle oli laitettu.
Sitten koitti meidän vuoro ja menimme lähtöpaikalle. Koru juoksi punaisella manttelilla ja Safir sinisellä. "Irti" käsky kuului ja koirat lähtivät matkaan. Kauaa tätä iloa ei kumminkaan riittänyt. Lähdöstä emme nähneet mitään kun koirat lähti kiitämään alamäkeen. Hetken päästä näimme ylämäessä vieheen, mutta emme koiria. Taisimme Hilun kanssa vilkaista toisiamme, ja sitten iloiset koirat tulivat meidän luokse takaisin. Mitä siellä pellolla tarkalleen tapahtui, on hieman epäselvää. Mutta "katsomosta" sanoivat että koirat hukkasivat vieheen tiukassa U-mutkassa.

Harmittaa että Derby -titteli jäi jommalta kummalta tytöltä saamatta, mutta tällasita tämä harrastaminen on - joskus onnistuu ja joskus ei! Nyt vain nokka kohti uusia kisoja.

Lähtöön menossa!
© Sari Vaihemäki
"Irti!"
© Sari Vaihemäki

Maisan maastotreenit sekä virallinen mittaus

Ollaan Maisan kanssa käyty kaksi kertaa nyt Hyvinkäällä maastotreeneissä. Maastoahan ei kannattaisi hirveesti treenailla, mutta on ollut "pakko" käydä koittaan että ajaako Maisa viehettä kun ollaan aika huonosti päästy treenaamaan.

8. toukokuuta kävimme Hyvinkäällä ensimmäisen kerran, ja minua jännitti todella paljon että miten se maasto tytöltä sujuu. Melko pitkän odottelun jälkeen tuli vihdoin meidän vuoro. Menimme lähtöön ja sitten meinasi epätoivo iskeä. Otin Maisalta pannan pois, ja se vain katseli minua ja ympäristöä. Pelkäsin että se sinkoilee johonkin ihan muualle kun päästän irti. Mutta, kun moottori käynnistyi ja viehe lähti liikkeelle sinkosi Maisa tuhatta ja sataa perään. Rata ei ollut kovin vaativa, joka on aloittelijalle hyvä. Niin se tyttö pinkoi täysiä vieheen perässä alusta loppuun. Jeee! Olin niin iloinen ja ylpeä tytöstä. Harmi kun ei tullut kuvattua sen juoksua.

15. toukokuuta kävimme vielä toisen kerran treeneissä, ja nyt Maisa tiesi jo miksi siellä ollaan. Kuunteli moottorin pörinää ja katseli pellolle missä viehe meni. Jes!
Tyttö pinkoi jälleen todella hienosti, ja lopussa iski vielä kunnon tapon vieheelle; ensin kiinni ja sitten jarrutti vasta. Maisa heitti kuperkeikankin vieheen kanssa.

Nyt pitäisi vielä kerran koittaa maastoa kaverin kanssa, ja sitten voisin ilmoittaa Maisan maastokisoihin. Kirjankin voin anoa kun olemme saaneet tytölle virallisen mitan!

Kävin Maisan kanssa 14. toukokuuta Kartanolla mittauksessa. Hänen virallinnen mitta on 46,00 cm.

1. toukokuuta 2012

Käytiin Kertun ja koirien kanssa Vapun kunniaksi Luukissa. Sää oli aivan ihana ja lämmin! Koiria oli mukana viisi; Aapo, Iivari, Wili, Safir & Maisa. Muita puistossa ei ollut.

Aapo on Maisan paraskaveri. Niillä on aina niin kivaa yhdessä.

Käydään harvoin Luukissa, sinne on sen verran matkaa. Mutta on se kyllä hieno puisto ja koirat viihtyy siellä tosi hyvin kun on tilaa missä saa rällätä.

Safir lentääää!
© Kerttu Haaslahti
Maisa kiiitääää!
© Kerttu Haaslahti
Iivari ja Safir kiitää yhdessä!
© Kerttu Haaslahti
Lampaat laitumella?
© Kerttu Haaslahti
Kaikki viisi yhdessä!
© Kerttu Haaslahti
Maisa ja Maisan keppi!
© Kerttu Haaslahti
Maisa ja Aapo
© Kerttu Haaslahti
Aapo yrittää viedä Maisan aarteen!
© Kerttu Haaslahti
Maisa ei luovu aarteesta!
© Kerttu Haaslahti
Iivari taisi hieman rakastua Safiriin...
© Kerttu Haaslahti
Minun kaunokainen!
© Kerttu Haaslahti
Puistoiltiin reilu kaksi tuntia, ja päätettiin vielä ottaa koirista poserauskuvat parkkiksella. Minä olin handleri ja Kerttu kuvaaja.

Ekana Safir. Hänen korkeutensa ei tahtonut liikkua inhottavalla asfaltilla, mutta poseerasi kyllä kauniisti - niinkun aina!

Safiiri
© Kerttu Haaslahti
"Onx mun ihan pakko?!"
© Kerttu Haaslahti
Seuraavana oli Maisan vuoro. Maisa tuntuu tykkäävän kaikesta mitä sen kanssa tekee. Se on iloinen ja reipas pieni wipetti.

Pieni hippettini!
© Kerttu Haaslahti
Maisanen
© Kerttu Haaslahti
Sitten olikin vuorossa Aapo. Aapo yllätti meidät ja oli erittäin rento ja reipas. Sain Aapon kauniisti liikutettua ja sain sen myös seisotettua kauniisti. On se kyllä komea poika!

Komea Aapo!
© Kerttu Haaslahti
Aapolla on kevyt askel!
© Kerttu Haaslahti
Iivarikin pääsi vähän näyttely reeneihin, vaikka juokseminen onkin hänen ykkös lajinsa.

Wipetti!
© Kerttu Haaslahti
Kyllä se Iivarikin osaa!
© Kerttu Haaslahti
Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä oli Wilin vuoro. Wili oli kuin villivarsa aluksi, mutta asettui kun huomasi mitä olimme tekemässä.

Wilikin osaa!
© Kerttu Haaslahti
Meidän pappanen!
© Kerttu Haaslahti
Kivaa oli, niinkun aina! Harvemmin tällä porukalla tylsää onkaan!