26. joulukuuta 2012

Ruotsin Voittajanäyttely 2012

Safir oli viimeksi ollut näyttelyssä Suomen Voittajassa v. 2011. Pieni ”näyttely -kärpänen” iski loppuvuotta kohti, ja niinpä päätin että lähden Ruotsin Voittajaan tänä vuonna.
Kyselin ystäviltäni, että olisiko joku innokas lähtemään mukaani Ruotsiin. Ystäväni, Janica, innostui matkasuunnitelmistani ja päätti lähteä mukaani. Ilmoitimme koirat näyttelyyn, ja teimme työjaon matkan toteuttamisen suhteen. Minä aloin etsimään edullista hotellia, ja Janica varasi laivamatkat.
Koska olimme, tapojemme mukaan, aika myöhässä matkasuunnitelmissamme, ”jouduimme” lähtemään matkaan jo muutamaa päivää ennen näyttelyä. Se ei meitä kumminkaan haitannut, koska pieni mini-loma Tukholmassa hyvässä seurassa, koirien kanssa tekisi hyvää.
Löysin edullisen Hotellin, ja asiakkaiden positiivisen palautteen perusteella päätin varata meille huoneen. Hotellille ei ollut pitkä matka satamasta, eikä hotellilta ollut pitkä matka Messuhallille. Hotelli ei myöskään ollut keskellä kaupunkia, joka on koirien kannalta parasta!
Janica ryhtyi varaamaan laivamatkaa, ja heti kättelyssä selvisi että Silja Linellä ei kannata mennä jos koiria on enemmän kuin kaksi. Silja Linellä on sääntö, että kaksi (isoa)koiraa on maksimi per hytti.
Viking Linellä ollaan paljon rennompia koirien suhteen. Sieltä kysyttiin että montako koiraa on, ja minkä kokoisia. Koska meillä oli kolme isoa koiraa tulossa mukaan, saimme neljän hengen hytin. Jes!
Onneksi Janicalla on iso farmari auto, jolla lähdimme matkaan. Ja katolla vielä suksiboksi, luksusta! Tavaraa oli pakattava mukaan paljon, niin koirille kuin ihmisillekin. Olimme reissussa 5 päivää, ja olipa vielä kylmä talvikin.
Mukana matkassa meillä oli siis sloughi Alwaahid Alzana ”Safir”, unkarinvinttikoira Hajnali Tejeskávé ”Kávé” sekä rhodesiankoira MVLionwolf My Crazy Enemy ”Eki”.

Matkaan lähdimme torstaina 13. joulukuuta. Laiva lähti vasta illalla, joten aikaa oli... Tai niinhän me luulimme!
Sää oli aika huono lähtöpäivänä, ja niinpä myöhästyimme hieman suunnitellusta aikataulusta. Janica ajoi kohti satamaa, minkä lumelta ja muilta autoilta pääsi, ja etenkin uskalsi.
Satamaa lähestyessämme alkoi jo oikeesti jännittämään että ehdimmekö laivaan. Mutta ehdimme, viimisinä! Luukut lyötiin meilkein heti kiinni meidän jälkeen. *noloa!*
Matka autolta hyttiin oli myös perin mielenkiintoinen, kolmen ison koiran ja kauhen tavara määrän kanssa. Selvisimme hissiin, ja siellä ystävällinen laivan henkilökuntaa oleva mies jutteli koirlle, ja kertoi että koiria voi ulkoiluttaa kannella 8.
Hyttiin päästyämme huokaisimme helpotuksesta, olimme matkalla kohti Ruotsia! JEEEJ!!
Laitoimme koirille pedit, heitimme tavarat yläsänkyyn ja suuntasimme heti syömään.
Syötyämme ja shoppailtuamme, lähdimme seikkailemaan koirien kanssa kahdeksannelle kannelle, hyttimme sijaitsi kannella nro. 5.
Koirat tekivät tarpeensa kiltisi ulos, ja menimme takaisin liavaan. Päätimme istua hetken koirien kanssa viitos kannen ”aulassa”, hissien edessä. Hytti oli kumminkin aika ahdas viidelle.
Ihmiset olivat todella iloisia koirista, ja niiden avoimuudesta. Koirat saivat paljon huomiota osakseen, ja paljon rapsutuksia. Moni jäi juttelemaan ja kyselemään koirista, ja siitä minne olimme matkalla.


Eki istuu laivan aulassa.
© Susanna Korpela


Kávé otti parhaan tähystyspaikan.
© Susanna Korpela


Safir ottaa rennosti laivalla.
© Susanna Korpela


Kávé tuli minun kanssa päikkäreille.
© Susanna Korpela


Kávé päiväunilla hotellissa.
© Janica Tanskanen


Safir sai sipsin, ja se maistui hyvälle.
© Janica Tanskanen


Tyttöä ihan vallan hymyilytti!
© Janica Tanskanen

Laivamatka sujui hyvin koirien kanssa. Safir, joka ei normaalisti saa nukkua sängyssä, nautti kyllä koko matkan ajan unistaan peiton alla. Ja minä "nautin" vähän vähemmän, tilaa ei paljon jäänyt meikäläiselle ja kuumakin tuli!
Ruotsiin saavuimme aamulla klo. 10 ja matka kohti hotellia alkoi.
Nyt, kun sitä aikaa oli, veimme ensin koirat autoon ja sitten vasta haimme tavarat. Oli huomattavasti helpompaa.
 
Navigaattori vei meidät vaivattomasti oikeille "Hotellin nurkille". Hotellia ei vain meinannut löytyä mistään. Lopulta se kumminkin löytyi, ja osoittautui sympaattiseksi pieneksi hotelliksi.
Huone oli tarpeeksi tilava, meille kaikille. Hotellin vieressä oli iso kauppakeskus, jossa kävimme syömässä ja kaupassa. Myös 1 km päässä olisi ollut Pohjoismaiden suurin Ikea, siellä emme kumminkaan käyneet.
Hotellin ympärillä oli hienoja lenkkeily mahdollisuuksia, ja iltalenkki taittuikin lumisen metsäreitin kautta.

Oli ihana olla matkassa ilman kiirettä. Saimme nukkua yön rauhassa, ja lähteä aamulla rauhassa näyttelyyn. Ei tarvinnut pakata koko autoa taas täyteen, koska tulimme vielä toiseksi yöksi hotellille ennen kotiin lähtöä.
Aamulla lähdimme hyvissä ajoin näyttelypaikalle. Autolla Messuhallille ajoi ihan 10 minuutissa. 

Perillä selvisi kumminkin että kiirehän taas tulee, autoja oli paljon ja parkkipaikkoja siellä ja täällä. Autolta piti myös kävellä aika pitkästi hallille. Oli vain yksi ovi josta olisi saanut kulkea, ja jono oli ihan kamalan pitkä. Ystävällinen nainen kumminkin otti meidän tavarat jo ”oikealle puolelle” odottamaan, ja lähdimme kiireesti hakemaan koiria autosta.
Saimme häkit ja tavarat kehän vierelle, ja sitten olikin Ekin aika mennä pikkuhiljaa kehään.
Eki esiintyi tosi hienosti, ja varmasti vaikka onki vasta junnu. Tuomarin silmään Eki ei valitettavasti ollut se paras, ja poika sai kiitokset ja EH:n. Seuraavaksi kehään oli menossa Safir. Minua jännitti kamalasti! Olihan siitä yli vuosi kun olimme olleet näyttelyssä viimeksi.
Safir esiintyy aina reippaasti, välillä jopa liiankin reippaasti. Juoksin sen kanssa käytävällä edes takas, ja liike oli hillitty ja kaunis. Kehään kun menimme, seisoi tyttö tosi hienosti ja rauhallisesti.
Liikkeelle kun lähdimme, pinkoi villivarsani liikkeelle ja meno oli aikamoista... Hieman hävetti! Yritin hillitä ja rauhotella Safiria, mutta sen mielestä kehässä oleminen oli vaan niin siistiiii, että se pinkoi menemään - Janicaa lainatakseni - kuin Egyptiläinen tanssija! Hahahahaha!!
Tuomari tykkäsi Safirista tosi paljon tyyppinä, liikkeet eivät vain olleet tarpeeksi vakaat. Joten tulos oli EH.
Joskus liian innokas ja iloinen koira on vain hyvin hankala esittää. Kehässä ollaan niin pieni hetki, ja tuomari saa siinä muutamassa minuutissa kuvan jonka saa.
EH on kumminkin ”Erittäin Hyvä”, joten tyytyväinen olen toki tulokseen! Olisihan se SERT ja CACIB ollut kiva saada, mutta yritämme niitä sitten jälleen ensi kerralla.
Slougheja oli ilmoitettu kaikkiaan 7 kpl. näyttelyyn, mutta valitettavasti yksi narttu jäi pois. Uroksia oli 3 ja narttuja niin ikään 3. Näyttelyssä esitettiin myös Tillieville Xahna Douh -jälkeläisluokka, sekä Kennel Ghazoot esitti kasvattajaluokan.




© Susanna Korpela

Lauantai Ekin tulokset:

Tukholma KV, 15.12.2012 (9+9)

tuomari: Nielsen Ewa, Ruotsi

MVLionwolf My Crazy Enemy JUN-EH


© Susanna Korpela

Lauantai sloughi tulokset:

Tukholma KV, 15.12.2012 (3+4)

tuomari: Rudi Brandt, Tanska

urokset

Ghazoot Bashshar VAL-ERI1, PU1, SA, CACIB, VSP, SE V-12
Ghazoot Baqiir VAL-ERI2, PU2, SA, VARA-CACIB
Ghazoot Barqash VAL-ERI3, PU3, SA


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen

nartut

Al Suwiid Benazir VAL-ERI1, PN1, SA, CACIB, ROP, SE V-12
Ghazoot Baqilah VAL-ERI2, PN2, SA, VARA-CACIB
Alwaahid Alzana VAL-EH3
Ghazoot Bashira POISSA


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen

jälkeläisluokka

Tillieville Xahna Douh KP

kasvattajaluokka

Kennel Ghazoot KP


© Susanna Korpela

Lauantai unkarinvinttikoira tulokset:

Tukholma KV, 15.12.2012 (1+0)

tuomari: Rudi Brandt, Tanska

Hajnali Tejeskávé VAL-ERI1

Matkan kohokohdat oli kolmen eriperheen koirien loistavat kemiat! Kaikki meni niin hienosti, että saadaan olla todella ylpeitä koiristamme!!

Myös yksi hauska "kohokohta" oli Lauri Tähkän bongaus, ja hänen kanssaan jutustelu. Hän tykästyi kovasti Ekiin. Oli hyvin miellyttävä ihminen. Mukava ja rento!

Janican seurassa ei vain koskaan voi olla tylsää! Paljon naurua ja jokunen kömmähdyskin sattui matkalla. Mutta, niin hauskaa meillä oli että vieläkin hymyilyttää!

Sain myös tilaisuuden tutustua ihan uuteen koiranrotuun, ja täytyy sanoa että rhode on hieno rotu! Eki oli hyvin tasapainoinen nuori uros. Ja niin kiltti, vaikka hällä on oma vahva tahto. Silti Eki ei ollut pahantahtoinen, päinvastoin. Ihana pieni suuri persoona!


Väsynyt typy.
© Janica Tanskanen
   
Kávé & Safir otti rennosti näyttelyssä.
© Susanna Korpela
© Susanna Korpela


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


© Janica Tanskanen


Reissu meni loistavasti, vaikka tulokset eivät ihan yhtä loistavia olleet. Mutta, ei se mitään!
Seura oli mitä parhain, KIITOS Janica, Kávé ja Eki + Safir siitä!