Meillä on elettyä jännittäviä hetkiä Safirin kanssa...
Keskiviikko
iltana istuin tässä koneella ja surffailin netissä tavalliseen
tapaani, ja yhtäkkiä huomasin että Safir hoipertelee luokseni.
Käveli ns. pitkin seiniä. Säikähdin ihan hirveästi, mutta
tilanne oli yhtä nopeasti ohi kun oli alkanutkin. Ekana tietenkin
mietin kaikki pelottavat vaihtoehdot läpi, mutta koska koira oli
täysin normaali sen jälkeen, päättelin että josko se olisi ollut
vaikka esim. nestehukkaa kun on ollut niin kamalan kuuma.
No,
tilanne jäi siihen, enkä sen kummemmin asiaa enää ajatellut.
Torstaina
käytiin ihan normaalisti pitkällä lenkillä, eikä ollut mitään
oireita tai tietoakaan mistään hoiperteluista.
Perjantaina
kun tulin kotiin Safir tuli ovelle vastaan ja melkein heti alko sama
hoipertelu ja sitten alkoi silmät seilaamaan tosi nopeasti oikeelta
vasemmalle. Sillon säikähdin vielä enemmän ja soitin heti
eläinlääkärille. Eläinlääkärille lähdettiinkin pikapikaa.
Kohtaus meni kyllä jo ohi kotona, mutta lähdettiin siitä
huolimatta lääkäriin. Safirille tehtiin perustutkimuksia;
katsottiin, kuunneltiin, otettiin verinäytettä jne. Ei mitään
akuuttia, eikä mitään syytä löytyny. Seuraillaan tilannetta ja
palataan asiaan jos on tarvis.
Eilen
illalla sai vielä pari samanlaista kohtausta, mutta ne meni ohi taas
nopeasti. Soitin kumminkin Aistiin ja sieltä neuvottiin menemään
seuraavana päivänä eläinlääkärille korvakäytävän
tähystykseen ja pään röntgeniin.
Karvakamuissa odottelua. Kissa kiinnosti Safiria kovasti! (c) Susanna Korpela |
Odottelua Aistissa. Tyttö ihan solmussa, kuten aina. (c) Susanna Korpela |
Sitten
vain odoteltiin ja odoteltiin ja odoteltiin...
Aistista
tuli vihdoin puhelu. Neurologi oli saapunut paikalle ja halusi
magneettikuvata Safirin heti + tehdä muut tarvittavat tutkimukset ja
uusia verikokeen vähän laajempana. Sanoin, että tehkää mitä
tarvii!
Ja
taas odoteltiin ja odoteltiin! Olin jopa nukahtanu sohvalle
odottaessa, ja heräsin kun puhelin pärähti; Aistista soitettiin!
Koira kuvattu ja saa tulla hakemaan tunnin päästä!
Safirista
otettiin tosiaan uudet verinäytteet; kaikki ok, kilpirauhastutkimus
lähetetty eteenpäin; tulokset tulevat myöhemmin, pään
magneettikuvaus; kaikki ok, ei muutoksia!
Epäilty
diagnoosi: idiopaattinen vestibulaarisyndrooma (suomeksi;
tasapainohäiriö)
Aistin
sivuilta lainattua tekstiä:
"Toiseksi
yleisin vestibulaari-oireiden aiheuttaja koirilla on ns.
idiopaattinen vestibulaarisyndrooma, jonka aiheuttajaa ei tiedetä.
Sairautta esiintyy enemmän vanhemmilla koirilla ja se paranee
itsestään. Myös kilpirauhasen vajaatoiminnan oireena voi esiintyä
vestibulaari-oireita." (http://www.aisti.info/fin/neurologia/tasapainoh_iri_t.html)
Tilanne on nyt vakaa. Safir on eilen syönyt normaalisti, kävi pienellä kävelyllä ja nukkui yön rauhassa.
Nyt tilannetta seurataan, mutta muuten saadaan elää täysin normaalia elämää!
Hei!
VastaaPoistaOliko kasvojen hermojen häviämistä tai vilkkuluomien nousemista sekä silmän alareunan laskeutumista. Muuten meidän koiralla oli samanlaiset oireet, mutta ei kohtausmaisesti vaan kokoaikaisesti. Otettiin mangneettikuvat ja verikokeet ja annettiin kovat lääkkeet.
Ja lopuksi koira nukutettiin pois.
Mietin mielessäni oliko se sittenkään oikea ratkaisu. siis nukutus. Mutta Kuopion neurogirurki oli sitä mieltä. Näinhän minä miten koiraan koski koska se tärisi tasaisesti ja piti etu tassujaan mahansa alla. Nyt kaipaan häntä aivan hirveästi. Tuo mahassa puristava tunne on minulla, enkä ole saanut ruokaa alas.