Huhtikuu oli pennun tuoksuinen kuukausi.
Olin itse hiljaa mielessäni miettinyt että haluan laumaan vielä neljännen koiran. Mies, onneksi, suostui ja niin alkoi kova pennun metsästys. Eka piti vain päättää se rotu!
Ruotsiin olin alustavasti puhunut sloughista. Mutta, päätin kumminkin olla ottamatta toista "isoa" koiraa. Ja niinpä päätin toteuttaa whippet haaveeni. Pentuja oli useammassa kennelissä, ja useaan myös syntymässä.
Kävin parilla kasvattajalla kylässä. Ensimmäisenä Tuijan luona, jossa heti iskin silmäni Maisaan. En tiedä miksi, mutta se vain tuntui niin omalle heti! Tyttö oli niin kaunis, ja aika vilkas. Olen aina valinnut pentueesta vilkkaimman pennun. Meillä sopii se että on vähän menoa ja meininkiä.
Maisa oli kumminkin alustavasti varattu. Mutta muutamaa viikkoa myöhemmin sain kuulla että Maisan varaus oli peruutettu, ja minulla olisi nyt mahd. saada tämä kaunotar itselleni. Minähän olin onnesta soikea. Sovittiin heti uudet treffit Tuijan kanssa, ja sovittiin käytännön asioista.
Ihanaa, minulla oli oma pentunen varattuna!
 |
| © Tuija Elomaa |
Maisan "työnimi" oli Perhonen. Ja niinpä viralliseenkin nimeen tuli Perhonen nimeksi (Pipsqueak Shhh Butterfy). Sitten alkoikin kova pähkäily kutsumanimen kanssa. En meinannut millään keksiä hyvää nimeä, vaikka vaihtoehtoja oli monia. Tuija sitten kerran sanoi että hänen mielestä tuo pentu on ihan Maisan näkönen. Ja niinhän se olikin! Maisa on vaan niin Maisa!!
Maisa haettiin kotiin koko perheen voimin, lapset oli todella innoissaan uudesta tulokkaasta.
Kotona kaikki sujui rauhallisesti. Safir oli muutaman tunnin remmissä, ihan vaan varmuudeksi. Safir kun ei oikeen pennuista välitä. Mutta, jo seuraavana iltana Safir päästi Maisan viereensä nukkumaan. Pojat otti uuden pikkutytön hyvin vastaan. Niinpä Maisa oli osa meidän laumaa!
Maisa muutti kotiin 20. huhtikuuta 2011
 |
| © Susanna Korpela |
Olipa Maisa silloin pikkuinen ja lutuinen :)
VastaaPoista