6. huhtikuuta 2014

Viron reissu

Yksi ilta jokunen viikko sitten, ystäväni Janica kysäisi jotta lähtisinkö näyttelyyn Rakvereen, Viroon. Aikaa miettimiseen oli, taas, aikaa ruhtinaaliset pari tuntia. Ilmoittautuminen nimittäin loppui keskiyöllä... Ja ei ole nimittäin ensimmäinen reissu joka päätetään ihan näin extempore totetuttaa!
Noh, hetken pähkittyäni, päätin lähteä. Ilmoitin näyttelyyn vain Maisan.

Reissuun meitä oli lähdössä neljä ihmistä ja viisi koiraa, kahdella autolla. Janica varasi meille hotellin, joka sijaitsee vähintäänkin mielenkiintoisella alueella. Mutta, nukkumassahan siellä pääosin käytiin. Joten sinänsä ihan sama mimmoisessa paikassa sitä yöpyy.
Minun oli tarkoitus varata matkat, mutta en löytänyt clubi kortteja mistään, joten Janica hoiti nekin.
Tallinkin Taxfree -myyjää lainatalseni; "Tuo sinun clubi kortti muistuttaa minua -80-luvusta..." Hahaha! Löysin siis yhden clubi kortin lähtö aamuna, ja nappasin sen vain innoissani mukaan. Se oli kumminkin mennyt vanhaksi v. 2010 (ei sentään -80-luvulla!).

(c) Susanna Korpela
Oli mukava huomata, että minun "uusi" auto oli niin tilava, että sinne mahtui kolme isoa koiraa takakonttiin ja Maisa häkkeineen keskelle. Ja kaikki miljuuna matkalaukkua, kassia, pussia, pussukkaa jne!
Kaikki penkit tosin irroitin, muuten emme olisi mahtuneet. Meidän autoon tuli vielä "ylimääräinen" koira.

Me ollaan Janican kanssa molemmat sellaisia, että pakkaamme puoli omaisuutta mukaan matkaan. Sitten huomaa ettei puoliakaan olisi tarvinnut. Haha!

Laivassa koirat sai onneksi jäädä autoon. Näin oli paljon helpompi matkustaa, kun ei tarvinnut vahtia koiria laivalla. Laivamatkat meni tosi hyvin. Olen tosi merisairas, mutta nyt ei ollut lainkaan merenkäyntiä mennessä eikä tullessa - onneksi! Söimme vähän aamupalaa mennessä laivassa ja rupattelimme. Tallinnassa pysähdyimme isossa ostoskeksuksessa syömään ja ostamaan ruokaa hotelliin. Ruoka oli todella hyvää, ja kaupasta löytyi paljon herkkuja mukaan.

Hotelliin saavuimme hieman ennen klo. 20:00. Kannoimme tavarat vain sisälle, vaihdoimme ulkoiluvaatteet niskaan ja lähdimme lenkille. Katuvaloja riitti onneksi melko pitkälle, joten saimme ihan hyvän lenkin tehtyä. Koirat kun joutuu reissussa viettämään aika paljon aikaa autossa ja häkissä, niin on ihana päästä niiden kanssa liikkeelle.

Hotellissa pesin Maisan, olin säästänyt sen tarkoituksella. Valkoinen koira on hankala pitää puhtaana jostain syystä. Sitten vähän iltapalaa, pari sidukkaa ja unille.

Aamu alkoi aikaisin, koska ensimmäiset kehät olivat heti klo. 10:00 jälkeen. Olimmekin ajoissa paikalla, löysimme hyvät paikat häkeille ja kaikki rullasi.

Sitten saimme näyttelyluettelot käsiimme, ja jokainen pläräsi oman rodun läpi. Tiesin että whippettejä on ilmoitettu viisi kappaletta, mutta mitä sukupuolta ja mihin luokkiin oli ihan arvoitus. Pikainen katselmus, ja jännitys nousu uusiin sfääreihin. Maisa oli ainut narttu joka voisi ottaa Viron sertin vastaan sekä lauantaina että sunnuntaina. Näyttelyyn oli ilmoitettu yksi juniori uros ja narttu, sekä kaksi avoimenluokan urosta ja yksi avoimenluokan narttu (Maisa).

Whippet kehä alkoi ja minua alkoi jännittämään hurjasti, kuten aina!
Maisan vuoro tuli viimeisenä ja menimme kehään. Kuulin mitä tuomari saneli arvosteluksi, ja se mitä kuulin lupasi hyvää. Tyttöä kehuttiin ja Maisa käyttäytyi ja esiintyi mallikkaasti. Pöydälle ei tarvinnut nostaa lainkaan. Tulos ERI ja SA. Jiihuuu, saadaan siis serti mietin. Olin tässä vaiheessa jo todella onnellinen, mutta... ROP-VSP kehässä minua taas lyötiin ällikällä ja neiti näpsäkkä oli ROP! Voi onnellisuus!
ROP-VSP kuvat napsittiin ja lähdin hihkuen ja pomppien kehänlaidalle.

ROP Pipsqueak Shhh Butterfly - VSP Bona Diva Mystic Topaz
(c) Maiju Savolainen
Matkaseurueen muut koirat pärjäsi myös hyvin. Esitin mm. ystävän rhode nartun VSP:ksi. Iloitsimme tuloksista ja odotimme isojen kehien aloitusta.

FCI 10 ryhmä oli toisista viiminen kehä lauantaina, joten sain odotella Maisan kanssa pitkään. Autoin esittämääm ystävän rhode kasvattajaluokan. Oli tosi mukava esittää ihan uutta rotua.

Vihdoin tuli meidän aika kokoontua ja jännitys nousi taas pintaan. Hui hui!
Sitten lähti kehä rullaamaan ja jokainen meni vuorollaan kehään. Tuomari sijoitti koiria suoraan RYP-sijoille. Isoimmissa rotuluokissa tuomari yleensä jättää esim. 6-8 koirakkoa loppuun, mutta meitä oli jo valmiiksi se kahdeksan.

Neljänneksi sijoittui afgaani, kolmanneksi saluki, toiseksi skotti ja ensimmäiseksi WHIPPET! Äääkkkk. Maisa voitti siis FCI 10 ryhmän! Iski shokki ja epätietoisuus. Huh huh! Minun pieni neiti!!!
Janica kipitti pikaisesti napsimaan meistä kuvia ja auttoi kantamaan palkinnot. Hui hui, kyllä oli suuren suuri yllätys.

(c) Janica Ström
En ole koskaan esittänyt koiraa Best In Show kehässä, mutta nyt pääsin sinnekin oman koiran kanssa. Oli kyllä upeaakin upeampi kokemus. Wau! BIS-kehässä emme enää sijoittuneet, mutta oli se silti mahtava tunne olla siellä näyttelyn 10 kauneimman koiran seassa mukana!

Pakkasimme pikaisesti kamppeet kasaan ja lähdimme metsästämään ruoka paikkaa. Kaikilla oli hurja nälkä. Löysimme pienen opastuksen avulla aivan ihanan ravintolan. Oli niin kaunis paikka, todella mahtava ja ystävällinen palvelu ja ruoka oli taivaallista. Ihana päätös upealle päivälle.

Ja päivä ei ollut toki vain minun ja Maisan juhlaa. Ystävän mukana reissanut Eki-rhode sijoittui omassa ryhmässään RYP-4! Mahtavaa! Janican oma Chai-rhode valioitui veteraani valioksi! Upeeta! Minun kasvattini, Elmo, oli ROP ja sai ensimmäisen junnu sertin! Jiihaaa!
Päivä antoi paljon paljon enemmän kuin mitä uskalsin edes ajatella.
Tätä kirjoittaessa tulee väkisinkin hymy huulille! Ai että mikä reissu ja päivä!!

Ruokailun jälkeen lähdimme kohti hotellia, jonne kesti ajaa n. tunnin. Heti perille päästyämme heitimme jälleen tuulipuvut niskaan ja lähdimme lenkille.
Skoolattiin Janican kanssa Fresitalla ja nukuimme hyvät yöunet.

(c) Susanna Korpela
Sunnuntaina meillä ei ollut niin kiire aikataulu, koska ensimmäisrt kehät alkoivat vasta klo. 12:20 aikaan.

Sunnuntaina oli hankalampi löytää häkeille tilaa. Meillä oli mukana kolme isoa häkkiä sekä Maisan pienempi häkki. Onneksi sopu sijaa antaa, ja saimme häkit yhden kehän laidalle.

Minua alkoi taas jännittämään tosi paljon. Jos Maisa saisi sertin myös su. niin siitä tulisi Viron muotovalio. Kauhistus mikä jännitys.

Kehässä oli samat koirat kun edellisenä päivänä, ja tuli meidän vuoro.

Kuulin jälleen kun tuomari arvosteli koiraa ja jälleen kuulosti lupaavalle. Maisa esiintyi jälleen todella hienosti! Ja niin napsahti ERI ja SA! Jeeej, Maisasta tuli EE MVA! Ei muutakun ROP-VSP kehään ja niinpä se typy oli jälleen ROP! Tuomari ilmeisesti tykästyi ROP-VSP koiriin, koska halusi omalla kameralla myös kuvan meistä. Hih!

VSP Plaudite Xtremely Sporty - ROP Pipsqueak Shhh Butterfly
(c) Janica Ström
Huh huh, olin (ja olen) niin onnesta sekaisin. Pikkuinen MaisuliHaisuli!

Sunnuntaille oli ryhmiä vähän käännelty sekaisin, joten FCI 10 ryhmä oli aika alkupäässä.
Sinne menimme jälleen järjestyksessä ja tällä kertaa tuomari liikutteli koiria hieman enemmän. Ja jälleen seisoimme rivissä ja odotimme ja jännitimme.
Neljänneksi tuli irlis, kolmanneksi saluki, toiseksi WHIPPET ja ensimmäiseski skotti.
Huh huh, Maisa kyllä yllätti niin suuresti!!! En voi ymmärtää!

Voittaja skotti on kyllä niin upea koira, että voitto meni kyllä ihan oikeaan osoitteeseen!!

Myös Janican Chai-rhode oli RYP-4! Jeej!

Käyn melko harvakseltaan näyttelyssä, ja sitten tulee näin upeita reissuja ja tuloksia... Huh huh!!

Pakkasimme kimpsut ja kampsut ja lähdimme syömään. Minä ehdotin ruokapaikaksi samaa kuin edellisenä iltana, ja sinne menimme. Jälleen oli todella ihana palvelu ja ruoka superia! Mikä kruunaus jälleen upealle päivälle.

Sitten olikin aika lähteä ajelemaan kohti Tallinnaa. Pysähdyimme vielä kaupassa, kun oli aikaa. Ostin miehelle synttärilahjan, lapsille tuliaisia, ystävälle pari sidukkaa ja itselleni suklaata.
Laivalla kävimme pikaisesti Taxfreessa ja sitten ihan rehellisesti nukuin! En ole mikääm kovin hyvä nukkuja, mutta niin vain istualleen nukuin laivalla. Olimme kotona n. 01:30 ja Janica vielä lähti jatkamaan kotiin.

Janicalle, Moalle ja Saritalle suuren suuri kiitos mahtavasta viikonlopusta Rakveressa! Oli kyllä ihan superia!!

EE MVA Maisa
(c) Susanna Korpela