Meillä on elettyä jännittäviä hetkiä Safirin kanssa...
Keskiviikko
iltana istuin tässä koneella ja surffailin netissä tavalliseen
tapaani, ja yhtäkkiä huomasin että Safir hoipertelee luokseni.
Käveli ns. pitkin seiniä. Säikähdin ihan hirveästi, mutta
tilanne oli yhtä nopeasti ohi kun oli alkanutkin. Ekana tietenkin
mietin kaikki pelottavat vaihtoehdot läpi, mutta koska koira oli
täysin normaali sen jälkeen, päättelin että josko se olisi ollut
vaikka esim. nestehukkaa kun on ollut niin kamalan kuuma.
No,
tilanne jäi siihen, enkä sen kummemmin asiaa enää ajatellut.
Torstaina
käytiin ihan normaalisti pitkällä lenkillä, eikä ollut mitään
oireita tai tietoakaan mistään hoiperteluista.
Perjantaina
kun tulin kotiin Safir tuli ovelle vastaan ja melkein heti alko sama
hoipertelu ja sitten alkoi silmät seilaamaan tosi nopeasti oikeelta
vasemmalle. Sillon säikähdin vielä enemmän ja soitin heti
eläinlääkärille. Eläinlääkärille lähdettiinkin pikapikaa.
Kohtaus meni kyllä jo ohi kotona, mutta lähdettiin siitä
huolimatta lääkäriin. Safirille tehtiin perustutkimuksia;
katsottiin, kuunneltiin, otettiin verinäytettä jne. Ei mitään
akuuttia, eikä mitään syytä löytyny. Seuraillaan tilannetta ja
palataan asiaan jos on tarvis.
Eilen
illalla sai vielä pari samanlaista kohtausta, mutta ne meni ohi taas
nopeasti. Soitin kumminkin Aistiin ja sieltä neuvottiin menemään
seuraavana päivänä eläinlääkärille korvakäytävän
tähystykseen ja pään röntgeniin.
.JPG) |
Karvakamuissa odottelua. Kissa kiinnosti Safiria kovasti!
(c) Susanna Korpela |
Aamulla
sitten ensitöikseni soittelin eläinlääkäreitä läpi. No,
jossain vastaanotoilla ei ollut laitteita ja jossain ei ollut aikoja
ja jossain sitä ja jossain tätä. Soitin taas Aistiin ja sanoin
että en saa aikaa mistään ja haluan selvittää tämän asian nyt
- heti! Sinnehän toki saatin lähteä, joten koira autoon ja
menoksi. Aistin pihassa Safir sai lievän kohtauksen, mutta se meni
nopeasti ohi. Eläinlääkärin kanssa jutellessa hän totesi, että
hän ei koiran korvia lähde tähystämään eikä päätä
rötgaamaan, koska kumpikaan vaihtoehto ei näytä tarpeeksi syvälle
tai tarpeeksi tarkkoja kuvia. Neurologiset tutkimukset ja
magneettikuvaus on ainut vaihtoehto mitä hän suosittelee. Siinä
sitten nopeita päätöksiä, pari puhelua sinne ja tänne. Selvä,
koira jää sisälle ja pää kuvataan.
.JPG) |
Odottelua Aistissa. Tyttö ihan solmussa, kuten aina.
(c) Susanna Korpela |
Minä
lähdin kotiin, yksin, ja itkien. Huoli oli niin kauhea, ja se
puristava tunne mahassa oli kamala! Oliko tämä nyt sitten tässä?
Sitten
vain odoteltiin ja odoteltiin ja odoteltiin...
Aistista
tuli vihdoin puhelu. Neurologi oli saapunut paikalle ja halusi
magneettikuvata Safirin heti + tehdä muut tarvittavat tutkimukset ja
uusia verikokeen vähän laajempana. Sanoin, että tehkää mitä
tarvii!
Ja
taas odoteltiin ja odoteltiin! Olin jopa nukahtanu sohvalle
odottaessa, ja heräsin kun puhelin pärähti; Aistista soitettiin!
Koira kuvattu ja saa tulla hakemaan tunnin päästä!
Safirista
otettiin tosiaan uudet verinäytteet; kaikki ok, kilpirauhastutkimus
lähetetty eteenpäin; tulokset tulevat myöhemmin, pään
magneettikuvaus; kaikki ok, ei muutoksia!
Epäilty
diagnoosi: idiopaattinen vestibulaarisyndrooma (suomeksi;
tasapainohäiriö)
Aistin
sivuilta lainattua tekstiä:
"Toiseksi
yleisin vestibulaari-oireiden aiheuttaja koirilla on ns.
idiopaattinen vestibulaarisyndrooma, jonka aiheuttajaa ei tiedetä.
Sairautta esiintyy enemmän vanhemmilla koirilla ja se paranee
itsestään. Myös kilpirauhasen vajaatoiminnan oireena voi esiintyä
vestibulaari-oireita." (http://www.aisti.info/fin/neurologia/tasapainoh_iri_t.html)
Tilanne on nyt vakaa. Safir on eilen syönyt normaalisti, kävi pienellä kävelyllä ja nukkui yön rauhassa.
Nyt tilannetta seurataan, mutta muuten saadaan elää täysin normaalia elämää!
.JPG)
.JPG)