Maisa

Note to self: Maisalla alkoi juoksut.

Ulkoilua

Kävimme eilen pentujen ja Maisan kanssa ulkoilemassa Kertun, Aapon ja Voiton kanssa. Eilen kumminkin satoi vettä ja kuvia emme sen takia ottaneet.

Tänään lähdimme ulkoilemaan uudelleen, ja nyt sää suosi hieman paremmin joten kamera(t) pääsi myös mukaan. Minulla oli vain pennut tänään mukana ja Kertulla oli jälleen Voitto ja Aapo.

Ulkoilimme Haltialan pelloilla, ja siellä on kyllä upeat puitteet juoksuttaa vinttikoiria. Ja kyllähän nuo juoksi.

Alla Kertun ottamia hienoja kuvia:

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

© Kerttu Haaslahti

Kiitos seurasta, ja kuvista!

Agility

Vuokrasimme pienellä kaveriporukalla agilityhallin talvikaudelle. Kiva saada koirien kanssa tekemistä talveksikin. Tänään oli ensimmäiset treenit, treenaamme siis ihan omatoimisesti.

Minulla oli Safir ja Maisa mukana. Tytöt muisti hyvin esteitä, mutta ohjaaja -eli minä- sähläsin kuten aina. Koirat varmasti menisi paremmin jos ohjaaja olisi siellä missä pitäisi... No, kait tämä tästä taas!

© Tuomas Tuomi

© Tuomas Tuomi

© Tuomas Tuomi

© Tuomas Tuomi

Kiitos treeneistä Kerttu & Iivari ja Yosal, Pia & Zora ja Hiba, Sanna & Dido.

EE MVA vahvistus

Lähetin EE MVA anomuksen Viroon viikko sitten, ja nyt tuli sähköpostilla vahvistus että EE MVA -titteli on myönnetty. Olipas nopeaa toimintaa!

Safir on nyt siis virallisesti: EE MVA, FI MVA, HeJV-10

Safirilla on nyt myös neljä CACIBia kasassa, kaksi Suomesta ja kaksi Virosta. Mutta CACIBeja tulee saada kolmesta eri maasta. Joten yksi pitäisi vielä saada jostain muualta kun Suomesta tai Virosta.

FCI:n säännöt sanovat näin:

Rodut joilta FCI ei vaadi käyttökoetulosta

Jotta koira voisi saada kansainvälisen muotovalio arvon (C.I.B.), sen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

a) saanut 4 x CACIB kolmesta eri maasta ja kolmelta eri tuomarilta, riippumatta näyttelyyn osallistuneiden koirien lukumäärästä;

b) ensimmäisen ja viimeisen CACIBin välillä on kulunut vähintäään yksi vuosi ja yksi päivä; esim. tammikuun 1. päivästä 2011 tammikuun 1 äivään 2012.

Safirin neljä CACIBia on kaikki eri tuomareilta, ja ensimmäisen sen sai 23.7.2011.

© Kerttu Haaslahti

Tartu KV 3. marraskuuta 2013

Hyvin nukutun yön jälkeen oli aika lähteä jälleen näyttelyyn. Tälläkertaa meillä oli kaikki paitsi Maisan kehät hallissa C. Siellä oli ihan hyvin tilaa, ja saatiin häkit hyvin paikoilleen. Kerkesin katsoa muiden kehiä ennenkuin oli oma vuoro. Whippetien kehä oli yli tunnin myöhässä ilmoitetusta ajasta. Olin laskenut niin, että ehdin esittää Maisan ennenkuin on Safirin vuoro. Olisin kumminkin ehtiny esittää Safirin ensin, ja sitten Maisan.

Janica kumminkin ystävällisesti esitti Safirin, koska se oli samassa kehässä Kakaón kanssa. Safir oli esiintynyt hyvin, ja se sai jälleen kaiken! Jee, hieno typynen!!

Whippettejä oli sunnuntaille ilmoitettu 20 kpl. Kehässä oli kumminkin 19 kpl, koska yksi oli jäänyt pois. Avoimissa nartuissa oli jälleen kaksi koiraa, kuten lauantainakin oli. Maisa esiintyi jälleen hienosti. Tälläkertaa oli myös pöytä kehässä, sitä ei ollut lauantaina lainkaan.

Maisa seisoi todella kauniisti pöydällä, ja tuomari kehui typyä. Sanoi että se on pieni ja sievä narttu. Maisa voitti jälleen luokkansa, ja sai ERI:n ja SA:n. Parasnarttu kehästä meidän kumminkin käteltiin ulos, ja lähdimme häkeille. En kumminkaan ollut lainkaan pettynyt, päinvastoin! Maisa pärjäsi kovassa seurassa oikein mahtavasti!!

Muut tytöt olikin sirtäneet meidän häkit A-halliin, kosa C-halli suljettiin aikasemmin, ja Safir pääsi vielä ryhmäkehään.

Sunnuntaina menestykset oli laimeampia kuin lauantaina.

Safir oli ainut joka oli ROP ja pääsi ryhmään. Esiarvostelussa tuomari katseli Safiria hetken, ja sitten kävi kysymässä kehäsihteeriltä että minkä rotunen Safir on. Hän ei ilm. ollut ennen nähnyt sloughia, tai ei ainakaan minun raitapaitaa tunnistanut.

Ryhmässä 10 esitettiin vain neljä koiraa, koska muutamassa rodussa ei ollut ROP koiria lainkaan. Myös osa ROP koirista oli jo lähteny kotimatkalle.

Safi esiintyi hienosti, ja minusta ainakin tuntui että se esiintyi paremmin kuin lauantaina. Isossa kehässä sillä oli kunnon draivi päällä ja mentiinkin hyvää vauhtia ympäri. Safir sijoittui lopulta RYP4.

(C) Janica Ström

Ollaan käyty Safirin kanssa viidessä näyttelyssä Virossa, joista se on sijoittunut kolme kertaa RYP4 sijalle. Ei voi kun olla super tyytyväinen! On se hieno käyttökoira! ♥

Ja ottaen huomioon, että Safirista tuli äiti yhdeksälle ihanalle pennulle kesäkuussa. Nyt se on jo kilpaillut kahdessa ratakisassa ja ollut ROP kahdessa näyttelyssä samalle vuodelle. Huh huh mikä typynen!!

Tartu KV 2. marraskuuta 2013

Sitten koitti aika lähteä Maisan kanssa kehänlaidalle odottelemaan omaa vuoroa. Onneksi kehänlaidalla oli muutamia tuttuja, niin ei tarvinnut pankoida yksin. Minuahan, jälleen kerran, jännitti ihan kauheasti. Ja nyt se jännitys otti minusta kyllä vallan ihan kokonaan! Melkein tärisin ja pyörryin kun minua jännitti niin hirveästi. Olen käynyt Maisan kanssa muutamassa pentunäyttelyssä ja muutamassa mätsärissä. Maisa on ollut kerran virallisessa näyttelyssä, tuolloin se oli reissussa ystävieni kanssa.

Tuomari aloitti kehän ja heti ensitöikseen otti mittatikun esille. Tuomari mittasi lähes kaikki koirat. Maisa on virallisesti mitattuna 46 cm, joten korkeuden puolesta meillä ei ollut ns. hätää. Avoimissa nartuissa oli vain kaksi koiraa. Ja sitten tuli meidän vuoro astua kehään. Tuomari mittasi myös Maisan. Tuomari hymyili kun Maisa meni alle mittatikun jonka hän oli siihen asettanut, ja sitten hän kertoi minulle kuinka hänelle whippetin koko on yksi iso kriteeri ja että ihanne koko nartulle hänen mittapuulla on 47-48 cm korkea koira. Maisalle hän sai mittaa 46,7 cm.

Maisa esiintyi todella kauniisti. Liikkui hienosti ja seisoi paikoillaan kun patsas kun asettilin sen. Olen opettanut Maisan esiintymään ilman nameja, ja se on kyllä niin paljon helpompaa. Istuin vain koiran vieressä kyykyssä ja silittelin kaulaa.

Tuomari palkitsi Maisan luokkavoittoon, eli AVO ERI1 ja SA. Molemmat avoimenluokan nartut saivat ERI:t ja SA:t, hyvä tytöt. Ja oli tässävaiheessa jo ihan hämilläni. Mutta, enpä osannut aravata mitä oli vielä tulossa...

Valiolukan nartut menivät kehään, ja hetikohta oli aika mennä parasnarttu kehään. Mitään odotuksia minulla ei ollut, olin jo niin iloinen ja onnellinen Maisan ERI:stä ja SA:sta! Tuomari vertaili ja pyöritteli koiria hetken, sitten hän osoitti meitä ja osoitti että meidän pitää mennä ensimmäiseksi jonoon. Ilmeeni olivat varmaan tosi hienoja... *kröhöm* Pelonsekaisin-shokki-tuntein -on ehkä oikea kuvailu... Sitten tuomari näytti, että mennään ympäri ja ehdin ottaa yhden askeleen kun tuomari sanoin "No, stay - corner" ja osoitti yhden seinän vieressä olevaa nurkkaa. Naurahdin ääneen, ja menin kiltisti nurkkaan seisomaan Maisan kanssa. Asettelin tytön seisomaan ja odottelimme kun tuomari tuomaroi kolmea muuta narttua. Sitten hän näytti niille 4-3-2 ja minulle YKSI! Taisin jopa kysyä että mekö?! Olin ihan ällikällä lyöty! Maisa oli parasnarttu!! Ihan huikeeta. Itkin sisäisesti, onnesta. Minun pienisievänen!! Sitten tajusin että meidän pitää vielä mennä ROP-VSP kehään. Ja taas iski paniikki...

Ja niin kuulkaa MaisaMaisanen voitti whippetit, ollen rotunsaparas! Hymyni ylti tässä vaiheessa jo korvasta korvaan ja onnen itku sisälläni yltyi! Voi että mikä fiilis!

Tuon päivän ja tunteen tulen vielä muistamaan pitkään! Joillekin tuollainen voi olla ns. arkipäivää pärjätä koiransa kanssa. Mutta, tämä oli minulle tosi iso juttu. En tosiaan kiertele näyttelyissä mitenkään ahkerasti. Whippettejä oli lauantaina esillä 19 kpl. Tuntuihan, ja tuntuu edelleen, mahtavalle että tuomarin mielestä juuri minun Maisa oli tuolloin päivän paras whippetti!

Maisan ROP -sijoitus tiesi vielä ryhmäkehään menoa. Joten Maisa pääsi lepäämään häkkiin, ja odottamaan vielä illankoitosta!

Pipsqueak Shhh Butterfly "Maisa"

Pipsqueak Shhh Butterfly "Maisa"

Sitten oli aika siirtyä Safirin kanssa kehälle. Se ei enää jännittänyt niin kovin, koska Maisa oli yllättänyt minut niin yli kaikkien odotusteni!

Safir oli, ylläripylläri, ainut sloughi kehässä. Olimme päivän viimeinen rotu tuomarimme kehässä.

Safir esiintyi kauniisti, ja liikkui ihan hyvin. Safirilla on etujalkojen kanssa pikkusen levotomuutta ja se alkaa helposti ns. kauhomaan. Safir on aina niin iloinen ja täynä virtaa, että sitä saa yleensä hillitä kehässä. Kovin kauaa ei kehässä oltu, kun sieltä tuli ERI ja SA. Silloin jo hihkuin, koska se tarkoitti sitä että Safir saa SERTin ja valioituu näinollen EE MVA! Jes! Safir sai myös CACIBin.

Kerroin kehäsihteerille, että koira valioituu ja hän onnitteli ja kertoi asiasta myös tuomarille. Tuomari hymyili ja sanoi että saimme aikaisen joululahjan! Niin saimme, ihanaa!

Häkeillä halasin kaikkia tyttöjä, myös muiden koirat olivat pärjänneet upeasti! Meidän leiriin tuli lauantaina: 4 x ROP, 1 x VSP, 1 x PU2, 5 x SERT, 5 x CACIB, 1 x V-CACIB. Eli ei yhtään pöllömminen, etten sanoisi!! Upea meidän leiri!!

Ja koska minun molemmat upeat tytöt olivat ROP, tarkoitti se että myös molemmat pääsevät ryhmäkehään. Mervi lupasi esittää ryhmässä Safirin, ja minä esitin Maisan. Safir on helpompi antaa muille esitettäväksi, koska se ei ole niin paljon minun perääni ja kun se esitetään namejen kanssa, saa sen mielenkiinnon kyllä pidettyä itsessään. Maisa taas on kovasti minun perään, ja ajattelin että se pian sitten vetää ja jopa vinkuu perääni.

Ryhmäkehässä oli sama ruomari, kun mitä meillä oli Maisan kanssa rotukehässä.

Myös Janican Kakaó oli ROP ja oli ryhmässä meidän kanssa. Aika hienoa, kolme "meikäläistä" samaan aikaan siellä! Hyvä me!

Esiarvostelu oli hallissa B, joka oli tosi kylmä ja pimeä halli. Maisa tärisi kehässä, kun sitä paleli niin. Onneksi emme joutuneet kovin kauan odottaa, kun pääsimme jo A halliin odottelemaan ryhmän alkua. Sitten musiikki soi, ja menimme järjestyksessä sisälle. Pikkusen Maisa katseli Safirin perään, kun se juoksi muutaman koiran päässä meistä, mutta onneksi sitten keskittyi omaan tekemiseen.

Tuomari valitsi jatkoon kuusi koiraa, joista yksi oli Kakaó ja yksi Maisa. Huikeeta! Sitten tuomari kätteli kaksi koirakkoa ulos, josta toinen valitettavasti oli Janica ja Kakaó. Mutta, minä ja Maisa olimme neljän parhaan joukossa! Wuuhuuuu!

Tuomari teki päätöksen, keroi sen kuuluttajalle ja ryhmän neljänneksi parhain oli Maisa! Jeee, hieno minun pikku plikka!

Illalla vielä tuntui, että olen vain nähnyt unta. Kyllähän minä tiedän että minun tytöt on hienot, ja ehkä maailman parhaimmat. Onhan se tosi hienoa, että myös tuomareiden mielestä minun tytöt ovat hienoja! ♥

Myöhemmin illalla kävimme porukalla syömässä, ja vähän kippistelemässä upeeta menestystämme!

Meidän leirin tulokset kokonaisuudessaan:

Rhodesiankoira

MVLionwolf My Crazy Élan "Elmo"

AVO ERI1, SA, PU2, SERT, V-CACIB

Sloughi

Alwaahid Alzana "Safir"
VAL ERI1, SA, PN1, SERT, CACIB, ROP, EE MVA

Unkarinvinttikoira

Hajnali Tejszinhabos Kakaó

NUO ERI1, SA, PU1, SERT, CACIB, ROP

Valkoinenpaimenkoira

Safe Guardian's Impossible Bitch "Riesa"

VAL ERI1, SA, PN1, CACIB, ROP

Safe Guardian's Ironic Smile "Hige"

AVO ERI1, SA, PU1, SERT, CACIB, VSP

Whippet

Pipsqueak Shhh Butterfly "Maisa"

AVO ERI1, SA, PN1, SERT, CACIB, ROP, RYP4

Maisan palkinnot

Paljon ONNEA kaikille! ♥

Näyttelyreissu Viroon

Kirjottelin ystäväni Janican kanssa yksi ilta jokunen viikko sitten. Hän kertoi lähtevänsä Tartuun kahden päivän KV näyttelyyn, ja kysyi josko Safir lähtisi mukaan. Muutaman sekunnin mietittyäni, päätin että lähden mukaan ja päätinpä vielä ilmoittaa Maisankin mukaan karkeloihin.

Olen ollut koiranäyttelyssä viimeksi Ruotsin voittajassa v. 2012. Silloinkin olimme reissussa Janican kanssa. Joten olihan jo syytä lähteäkin reissuun!

Nyt meitä oli lähdössä kolme ihmistä ja neljä koiraa, yhdellä autolla. Toisessa autossa tuli vielä kaksi ihmistä ja kaksi koiraa.

Julia ja Janica varailivat matkat ja hotellit. Minä vain kerroin koska minulle sopii lähteä ja tulla. Kiitos tytöt kun hoiditte!

Matkaan lähdettiin perjantaina 1. marraskuuta. Lähdimme yön viimeisellä Viking Linen vuorolla, ja olimme yötä laivassa. Kehät meillä alkoi lauantaina onneksi vasta klo. 12 jälkeen, joten ehdimme hyvin Tallinnasta Tartuun.

Laivalla tytöt oli nätisti, Maisa oli ekaa kertaa näin pitkällä reissulla. Koko yön tytöt nukkui minun vieressä, ja pojat taisivat nukkua toisella sängyllä tai lattialla. Julia ja Janica nukkuivat yläsängyissä, näin mahduimme hyvin kaikki.

Safir laivalla

Poijaat laivalla

Käytimme koirat ulkona kannella tarpeilla, ja se oli kyllä ihan kamalaa! Merelle oli luvattu vähän reippaampaa tuulta, ei kumminkaan onneksi myrskyä! Mutta, kyllä sen tuulen siellä kannella tunsi ja välillä tuntui että voi vain nojata eteenpäin ja pysyy pystyssä. Koiratkaan eivät kyllä nauttineet siitä ulkoilusta.

Tallinnaa yöllä

Aamulla heräsimme suht. pirteinä ja lähdimme autolle tavaroiden ja koirien kanssa. Tartuun oli matkaa n. 2 tunnin ajomatkan verran. Aamu oli todella kaunis, aurinko nousi ja ihastelimme kauniita maisemia.

Kaunis auringon nousu

Tuulimylly

Olimme päättäneet, että käymme ensin hotellilla ennenkuin mennään näyttelyyn. Meidän piti vielä laittautua näyttelyä varten, vaihtaa vaatteet jne. Noh, mehän etsimme hotellia edes takas ja ristiin rastiin. Sitten näimme hotellin, mutta navigaattori ei löytänyt sinne tietä koska kaikki oli rakennettu uusiksi.

Päätimme lähteä suoraan näyttelyyn, ja vaihtaa siellä vaatteet ja laittaa hiukset jne. Kiire meinasi tulla!

Näyttelypaikalla kiirehdimme viemään tavaroita halliin ja yritimme löytää häkeille paikkaa. Se olikin helpommin sanottu kun tehty, kun piti kolmelle jättihäkille löytää paikat, plus kaikille tavaroille ja tuoleille. Hetken pyörimme Julian kanssa, ja sitten iskimme leirin pystyyn.

Hiukan meidän jälkeen saapuivat myös Mervi ja Elina paikalle. He tulivat aamun laivalla.

No sitten lähdimme muka vaihtamaan vaatteita naistenhuoneeseen. Hah, sehän jäi vain haaveeksi kun jono oli monta kymmentä metriä pitkä. Päätimme rynnätä takaisin autolle, ja siellä laitoimme "pukukopit" pystyyn. Minä vielä kurvasin hiuksiani laittamaan naistenhuoneeseen, ja sieltä onneksi löytyi pistorasia suoristusrautaa varten. Ja sitten eikun jännittämään kehiä! Tästä se taas alkoi!

Whippet Team Race 2013

Olin päättänyt, että jos Safir juoksee hyvin Tampereella kisaamme vielä toisen kerran tälle kaudelle. Viimeiset ratakisat järjestettiin HVK:lla, Whippet Team Racen muodossa. Ilmoitin Safirin 480m sijoitukseen, ja olin päättänyt myös ilmoittaa etana-Maisan kisaan.

Etanalähtö (280m) on whippeteille tarkoitettu erikoislähtö. Siihen saa osallistua koirat joilla ei ole yhtään kv-aikaa. Maisa on kisannut vain kerran, viime vuona. Tänä vuona en iloittanut sitä minnekään, koska Maisan harkat ovat olleet huonoja. Syykin siihen löytyi; Maisa ei juokse radalla yksin.

Kävimme HVK:n treeneissä, ja kaksi kertaa laitoin sen juoksemaan yksin. Molemmilla kerroilla lähti kun tykki, mutta kääntyi hetken päästä takaisin. Kavereiden kanssa juoksi sitten myös kaksi kertaa, ja silloin juoksi upeasti maaliin saakka! Niinpä päätin, että etanoihin pääsee hän. Siellä on omantasoista porukkaa, niin ei tarvitse katsella muiden perävaloja 100m päästä.

Kisa-aamuna pakkasin taas auton täyteen tavaraa, koirat konttiin ja mukaan lähti myös tytärpuoleni Kristiina.

Elänlääkärin jonossa jonotimme varmasti lähemmäksi tunnin. Kisojankin siirrettiin 30min. eteenpäin, koska jono ei oikein ottanut liikkuakseen.

Sitten polkaistiin kauden viimeiset kisat käyntiin, ja näimme jälleen upeita suorituksia! Slougheilla oli lähtö 15, joten muutaman lähdön ehdin taas katsoa ennekuin oli meidän vuoro. Safir on kisoissa yleensä tosi cool, eikä hötkyile. Nyt kumminkin pitkä tauko on selvästi saanut sen kerämään enemmän kierroksia kuin normaalisti. Se hyppi ja kisko aika paljon radalle. Kerttu kopitti Safirin jälleen.

Safir lähti nyt ulkoa, ja kilpakumppaneina oli jälleen Pian tytöt Zora ja Sade.

Safir lähtee hienosti kopista, kuten lähti nytkin. Nyt kumminkin Sadelle tuli vuorostaan jokin oikosulku, ja se juoksi etusuoran Safirin kyljessä kiinni. Ilmeisesti haastoi typyä leikkimään. Safir ei kumminkaan tähän, onneksi, reagoinut vaan paineli niin lujaa kuin pääsi. Zora otti piikkipaikan ja pitikin johtoasemansa aina maaliin saakka, ja voitti! Safir tuli toisena ja Sade kolmantena.

Tulokset:

1. Elegantin Magma "Zora" 35,11 sek.

2. Alwaahid Alzana "Safir" 35,51 sek.

3. Elegantin Marmori "Sade" DISK

Tässä Fast Pack's kennelin kuvaama video.

(C) Erkki Ruusunen

(C) Erkki Ruusunen

(C) Erkki Ruusunen

(C) Erkki Ruusunen

Olen todella todella tyytyväinen Safiriin! On se kyllä niin upea pakkaus, ettei parempaa olisi voinut toivoa! Mamma pyöräytti yhdeksän upeaa pentua, ja palasi samana vuona vielä radalle! Huh huh!

Ja sitten olikin aika jännittää Maisan menoa. Maisaa jännitin paljon enemmän kun Safirin kisaa. Safirin kanssa olen kisannut jo paljon, vaikka aina jännittääkin, mutta ei niin paljon kun Maisan kanssa.

Maisan etanalähtö oli nro. 32. Ennen meidän lähtöä juostiin kaksi muuta etanalähtöä. Maisa sai kopin nro. 5, ja ajattelin että se oli meidän murhe. Maisa lähtee ihan ok kopista, mutta on niin kokematon. Ja nyt lähtö oli kuuden koiran lähtö, joka on aina koiralle kuin koiralle haastava. Tulee väkisinkin ahdasta lähdössä ja kylkikontakteja.

Maisa on ihan superrrr cool ennen lähtöä. Se katsoo minua suoraan silmiin ja kävelisi vierellä maailmanääriin. Ei juuri vilkaisekaan radalle. Tämä käytös sai minut vielä enemmän jännittyneeksi. Pelkäsin jo, että noinkohan koko plikka edes juoksee. Mutta, kun oli aika mennä kopeile alkoi Maisa kiskoa ja huutaa. Säästeli siis voimiaan hyvin!

Maisa on ihan super helppo kopittaa. Panta pois, ja päästän koppiin. Menee ihan veräjään kiinni ja odottaa siellä nätisti. Nyt kumminkin osa koirista joutui olla vähän pidempään kopissa, ja sen huomaa videolta että Maisan pää pyörii kun joutui odottelemaan. Videolta myös näkee, että lähtee viimeisenä kopista, mutta hyvinpä tuo kiri silti.

Olin henkisesti valmistautunut viimeiseen sijaan, ehkä jopa päivän hitaimpaan aikaan. Viime vuona Maisa olisi ollut etanoiden etana, jos olisi kisanut etanalähdössä.

Mutta, kuinkas kävikään. Minun pikku trinsessa paineli koko joukon mukana kolmanneksi, ja pitikin tämän paikan maaliin saakka! Maisa juoksee todella hienosti kiskon vieressä, ja hakeutuukin sisäradalle heti. On sekin niin hieno etana-whippetti!

Tulokset:

1. Just Nosy Electric 19,60 sek.

2. Besties Plusque Minusque 19,77 sek.

3. Pipsqueak Shhh Butterfly "Maisa" 20,22 sek.

4. Sopisco Bengal Tiger 20,50 sek.

5. Infamous Caspian-X 20,58 sek.

6. Vi'waun Unique 20,99 sek.

Olen kyllä todella iloinen Maisan kisasta. Se näytti, että kyllä hänkin osaa ja uskaltaa!

Maisa juoksi valkoisella kolmosmanttelilla.

Tässä Fast Pack's kennelin kuvaama video.

(C) Erkki Ruusunen

(C) Erkki Ruusunen

(C) Erkki Ruusunen

(C) Erkki Ruusunen

Niin oli tämä kausi 2013 paketissa. Enää odottelimme palkintojen jakoa. Safir ei saanut mitään, koska kolmen koiran lähdössä vain voittaja palkitaan. Tosin, Pia lähti jo aikaisemmin kotiin, joten Kristiina pääsi hakemaan Zoran palkinnon. Kristiina oli hyvin ylepä kun pääsi kättelemään ja ottamaan kaikki tavarat vastaan.

Etanalähdössä palkittiin kaikki 18 koiraa. Yksi himotuimmista palkinnoista etanalähdöissä, ainakin itselleni, on upea koirapeti. Niitä oli kasassa kolme. Tiesin että päivän etanoidenetana, eli hitain, whippet saa pedin, sekä päivän nopein etana. Mutta, kolmas peti tuli kuin tulikin MEILLE! Ja miksi; koska Maisa oli parantanut omaa ennätystä suhteessa muihin kaikista parhaiten! Wuuuhuuuuu!

Maisa tuli tosiaankin kolmanneksi omassa lähdösssään, mutta kun kaikkia etanoita verrattiin lopuksi yhteen oli Maisa sijalla 10. En kumminkaan ole lainkaan pettynyt! Maisa ei ole mikään ratatykki, joten en todellakaan odota siltä mitään kv-aikoja tms. Maisa juoksee radalla, kavereiden kanssa (!!), koska se on koiralle mieluisaa puuhaa. Harrastamme niin kauan tätä lajia, kun koiraa kiinnostaa. Ensi vuonna on Maisan derby vuosi. Vaikka sieltä emme todellakaan mitään titteleitä odota, niin aijon kyllä ilmoittaa Maisan sinne. Kunhan vain juoksut eivät sekoita minun suunnitelmia.

KIITOS ja kumarrus kaikille kivasta päivästä! Tähän oli hyvä päättää tämä kausi, ja odotamme jo innolla uutta kautta 2014!

Pipsqueak Shhh Butterfly "Maisa"

XXIII Tampere GP 22.9.2013

Kun pennut varttui alkoi mielessäni pyörimään ajatus, josko saisin Safirin vielä kisamaan loppukaudesta. Tyyppi oli kumminkin hyvässä iskussa ennen pennutusta, koska treenasin sitä normaaliin tapaan aina astutukseen saakka. Niinpä aloitimme kevyen treenaamisen kun aika oli oikea. Safir on ikiliikkuja, ja nautti kun pääsi taas liikkeelle pentujen jälkeen.

Katselin kisakalenteria, ja kysyin hieman neuvoja ja mielipiteitä itseäni paljon kokeenneemmilta ihmisltä. Ja päädyin tähtäämään Tampereen GP-kisaan, sijoituslähtöön. Safir palautui ihan huippu ajassa entiselleen. Moni ihminen on kehunut Safirin palautumista, ja olen siihen itsekin todella tyytyväinen. Safir ei ole mikään iso narttu, ja sillä oli kumminkin yhdeksän pentua kesällä.

Kisojen ajankohta lähestyi, ja sovimme Pian kanssa että lähdemme kisoihin yhdessä. Eikun ilmoittamaan koira, ja jännäämään.

Meidän luotto-hieroja kävi hieromassa Safirin kaksi kertaa ennen kisoja. Pieniä jumeja oli, mutta onko tuo ihme sen ison mahan ja synnytysurakan jälkeen. Safir vastaisi hierontaan hyvin, ja toisella kerralla oli jo paljon parempi. Myös vapaana liikkuminen teki terää, ja aukaisi jumeja kun koko runko pääsi ojentumaan pitkästä aikaan kunnolla!

Kävimme myös muutaman kerran rata treeneissä, jossa typy juoksi hyvin.

Niinpä se "ensimmäinen" kisa-aamu koitti, ja minähän tuttuun tapaan jännitin ihan hulluna!

Pakkasin auton täyteen tavaroita, ja Safirille oli tehty oma yksiö takapenille koska kyytiin oli tulossa kaksi muuta sloughia. Safir ei oiken välitä vieraista nartuista, joten päätimme yhteisen mukavuuden osalta pakata koirat omiin loosseihin. Näin kaikille oli oma tila ja rauha.

Safir varmasti aavisti että jotain oli tekeillä kun pääsi itsekseen minun matkaani, ja autoon pakattiin kaikkea mukaan.

Matka alkoi. Ensin hurautimme Vuosaareen hakemaan Pian ja tytöt kyytiin. Ja matka kohti Tampesteria alkoi. Matka taittui nopeasti höpötellen ja jännittäen. Perillä oltiin hyvissä ajoin, ja ehdimme kävellä hyvän lenkin ennenkuin laitoimme koirat autoon lepäämään. Toki kävimme ilmoittamassa koirat kisaan, ja eläinlääkärillä tsekkauksessa.

Slougheilla oli lähtö nro. 15. Kerttu oli luvannut kopittaa Safirin, joten minä pääsin ottamaan sen maalissa jälleen kiinni.

Safir lähti Saden ja Zoran välistä, ja heti kopista ulos tullessaan törmäsi Saden kylkeen aika rajusti. En tiedä luuliko olevansa yksin radalla vai mikä oikosulku tuli, mutta yritti ihan tosissaan päästä ykkösradalle juoksemaan. Törmäilystä ei onneksi seurannut mitään harmia kenellekkään, ja matka jatkui hyvää kyytiä. Sade johti kokoajan, Zora toisena ja Safir kolmantena. Ei ihan mamman vauhti yltänyt parhaimpaansa, mutta sitä en kyllä todellakaan odottanutkaan. Pääsipähän koira vähän kiinni taas työntouhuun, ja hienosti juoksi. Se on pääsia!

Tulokset:

1. Elegantin Marmori "Sade" 35,30 sek.

2. Elegantin Magma "Zora" 35,86 sek.

3. Alwaahid Alzana "Safir" 36,39 sek.

Safir on kisannut kerran aijemmin Tampereella, se oli viime vuoden SM-kisoissa. Tuolloin Safir juoksi 2 x 34,48 sek. ja teki rataennätyksen. Slougheja tosin kisasi vain 5 kpl. tuolloin, ja virallista SM-titteliä emme saaneet.

Kiitos Pia ja tytöt seurasta! Oli mahtava aloitus meidän lyhkäselle kisakaudelle 2013!

Ja kiitos Kerttu kilpailutus avusta!

Tässä Eeva Piiparisen kuvaama video.

PUN1 - Alwaahid Alzana "Safir"
SIN2 - Elegantin Marmori "Sade"
VALK3 - Elegantin Magma "Zora"

Sade ekana, Zora tokana, Safir venyy perässä

Maali häämöttää

Blogin elvytys!

Blogin päivittäminen on jäänyt kyllä nyt tyystin. Nyt yritän ryhdistäytyä. Tämä on kumminkin kiva tapa saada itselle asioita muistiin.

Meidän kuuden koiran lauma voi hyvin. Pennut ovat kasvaneet hurjasti, ja oppivat uusia asioita kokoajan. Pennut ulkoilee joka päivä metsässä. Saavat siellä juosta ja rällätä niin paljon kun jaksavat. Samalla harjoittuu koordinaatio, kun väistelevät puita ja loikkivat risujen yli.

Amor

Jaava

Jiihaa!

Metsänpeikot!

Safir on kisannut mammaloman jälkeen pari ratakisaa, ja Maisakin pääsi yhteen kisaan. Niistä omat päivitykset.

Kuulumisia

Muusa on löytönyt oman kodin, ja muuttaakin huomenna Espooseen. Kiva kun yksi pentu jää tänne etelään asumaan, niin ei ole kaikki niin kovin kaukana.

Pentuset on tosi reippaita. Ollaan ulkoiltu remmissä ja vapaana. Tänään käytiin ensimmäistä kertaa lähimetsässä, ja se oli pentujen mielestä tosi jännää ja kivaa. Ensin kaikki nuuski uutta ympäristöä, mutta hetken päästä lähti jo rallit käyntiin.

Muutkin pennut voivat tahoillaan hyvin. Ovat kotiutuneet hienosti, ja ovat ilmeisen reippaita ja vikkeliä kaikki.

Metsäretkellä tänään

Muusa etsii omaa kotia

Bijou Unique Aubine "Muusa" etsii vielä omaa kotia.

Chazirin toinen omistaja oli meillä viikonloppuna kylässä. Hän lensi Saksasta perjantaina, ja lähti tänään aamulla takasin kotiin. Oli tosi mukava nähdä Marcusta jälleen. Hän kehui pentuja kovasti, ja oli todella iloinen, että meidän yhteistyö tuotti näin hienon pentueen.

Olen todella iloinen ja ylpeä ensimmäisestä Bijou Unique A-pentueestani!